Hilbert van der Duim

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hilbert van der Duim, 1980

Hilbert van der Duim (s. 4. elokuuta 1957 Beetstersweach, Friisinmaa, Alankomaat) on entinen pikaluistelija. Kuten monet muutkin Alankomaiden menestyneet luistelijat, on hänkin friisiläinen.

Vuonna 1977 Hilbert van der Duim saavutti juniorien MM-pronssia. Ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa, kultaisen, hän saavutti vuonna 1980 yleisluistelijoiden MM-kisoista. 1980 Lake Placidin olympiakisoissa hän osallistui kaikille matkoille parhaana sijoituksenaan 5 000 metrin kilpailun neljäs sija. 1981 hänen MM-kisansa menivät pilalle, kun hän lopetti 5 000 metrillä luistelemisen kierrosta liian aikaisin, mutta havahtui sitten jatkamaan luistelua yleisön ja valmentajien huudosta, loppusijoituksenaan yhdeksän. Toisen MM-kultansa hän saavutti vuonna 1982. Lisäksi vuosina 1984 ja 1985 hän saavutti pronssia.

EM-kisoista Duim saavutti hopeaa vuonna 1981. Vuonna 1982 hän saavutti pronssia ja vuosina 1983 ja 1984 kultaa. Vuonna 1983 hän saavutti lisäksi sprintterien MM-kilpailuista pronssia.

Vuonna 1985 van der Duim siirtyi maratonluistelun puolelle, missä menestyi melko hyvin. Vuonna 1986 hän voitti luonnonjäällä luistellut mestaruuskilpailut ja sijoittui legendaarisessa Elfstedentocht-luistelussa kahdeksanneksi. 28. marraskuuta 1986 hän luisteli Heerenveenin uuden luisteluhallin avaamisen kunniaksi tunnin luistelun epävirallisen maailmanennätyksen 39 492,80 metriä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]